Tyrvääläinen sukua harrastamassa: Maalari Kalle Kallelainen

Tyrväällä vaikutti maalari ja kukkakauppias Kalle Kallelainen, josta vieläkin keskusteltiin mm. Facebookin Wanhaa Tyrwäätä -ryhmässä. Koska mies ei ollut tuttu, lähdin selvittämään mitä tietoja hänestä löydän. Kommentteja ja muisteluita saa oikein mielellään lisätä kommentiksi! Ne ovat enemmän kuin tervetulleita!

Karl Anton Ståhlström (s. 11.7.1825 Turku, k. 29.5.1870 Tyrvää Marttilan kylä) tuli Tyrväälle Turusta 1856 ja meni naimisiin Stormin talon tyttären Carolina Wilhelmina Heikintytär (s. 21.9.1833 Tyrvää Stormi, k. 10.12.1866 Tyrvää Marttila) kanssa 29.5.1856. Karl Anton mainitaan entiseksi kirjanpitäjäksi. He muuttivat 1862 Marttilan kylään, jossa avasivat kauppapuodin saatuaan luvan 12.12.1862. Karl Antonia tituleerattiin tällöin maakauppiaaksi.

19.12.1859 oli keisari vahvistanut lain, jolla maaseudulle kauppapuotien perustaminen tuli mahdolliseksi. Sitä ennen maaseudulla saatiin järjestää markkinoita ja kaupitella "pellon, niityn, ryyti- ja puutarhamaan tuotteita, karjanhoidon antimia, samoin kuin metsänriistaa, kalaa ja eläimiä sekä mitä koti- ja käsityönä voidaan tuottaa." Jatkossakin järjestettiin markkinoita, jotka kestivät useamman päivän. Mutta tämän uuden lain myötä Marttilan kylään perustettiin useita kauppapuoteja.

Karl Anton Ståhlströmin isä oli Adolf Ståhlström (s. 26.7.1788 Turku, k. 27.12.1854 Turku) ja äiti Huittisista Albertina Fredrika Idman (s. 22.7.1799 Huittinen, k. 9.12.1831 Turku). Ja äidin suku on Idmaneja, jotka olivat Kivirannan ja Takkulan isäntiä. Albertinan isoisä oli Huittisten kirkkoherra Nils Danielinpoika Idman (s. 20.6.1680 Huittinen, k. 4.6.1750 Huittinen). Nilsistä suku jatkuu hänen äitinsä puolelta Takun sukuun ja isäpuoli oli Jacob Callia. Että ihan oli merkittävä suku kyseessä.

Karl Anton ja Carolina Wilhelmina saivat useita lapsia. Sofia Carolina (s. 6.3.1857), Hilma Aurora (s. 26.11.1858, k. 16.10.1862), Elina Augusta (s. 24.10.1860), Frans Ludvig (s. 1.4.1862, k. 5.10.1862), Frans Leonard Wilhelm (s. 15.11.1863, k. 16.9.1864), Adolf Garibaldi (s. 15.4.1865, k. 18.2.1868) ja Johanna (s. 10.12.1866, k. 10.12.1866). Carolina Wilhelmina kuoli samana päivänä kun nuorin lapsista syntyi ja kuoli myös. Kuolinsyynä oli keuhkosairaus.

Karl Anton meni uudelleen naimisiin heti kun oli mahdollista, joten hänet vihittiin 2.6.1867 Tampereella syntyneen, mutta pienestä flikasta Tyrväällä asuneen Helena Josefina Hjortmanin (s. 23.7.1849 Tampere) kanssa. Helenan isä Werner Hjortman (s. 1.2.1824 Turku, k. 25.6.1863 Tyrvää) oli Turusta Tampereen kautta Tyrväälle tullut värjäri. Helenan äiti oli Helena Evantytär (s. 21.10.1824 Pirkkala). Isänsä jälkeen värjärin ammattia jatkoi Helenan veli Frans Verner Filemon (s. 16.2.1857 Tyrvää). Helenan sisko Maria Malvina Hjortman (s. 25.3.1853 Tyrvää, k. 1.6.1909 Tyrvää) oli Turussa talouskoulun johtajatar. Veli Johan Nikolai Hjortman, myöhemmin nimellä Lönnebeck (s. 26.5.1861 Tyrvää, k. 11.9.1911 Tyrvää) oli kruununnimismies 1904-1911. Paulina Vilhelminan (s. 7.8.1855 Tyrvää) vaiheista minulla ei ole tietoa.

Karl Anton ja Helena saivat Anna Josefinan (s. 28.11.1868 Tyrvää). Helenan odottaessa toista lastaan Karl Anton kuoli 29.5.1870 ja neljä päivää myöhemmin syntyi poika, jonka Helena nimesi isänsä kaimaksi Kaarle Antoniksi (s. 2.6.1870 Tyrvää). Helenalle jäi neljän lapsen lisäksi kauppapuoti. Hän sai luvan kauppapuodin pitoon 16.6.1870. Helena sai aviottoman lapsen Eine Kristina (s. 14.7.1874, k. 27.12.1874), josta pappi tietenkin nuhteli.

Tampereelta muutti 24.12.1874 Joroisilla syntynyt Benjamin Keinonen (s. 16.11.1833 Joroinen, k. 14.3.1880 Tyrvää), jonka kanssa Helena vihittiin 29.12.1874. Bejamin sai jatkaa Helenan kauppapuotia ja sai siihen toimiluvan 9.12.1874. He saivat yhteisen tyttären Lempi Marian (s. 30.9.1875). Onnea ei kuitenkaan kestänyt kauvaa, sillä Benjam kuoli 14.3.1880.

Helena on tämän jälkeen tittelillä kauppias Helena Josefina Keinonen. Hän sai aviottomat tyttäret Impi Sofia (s. 18.1.1885) ja Martta Helena (s. 3.5.1888). 1892 Helena mainitaan kauppiaan leskenä ja on lopettanut liikkeensä.

Esko Pietilän kirjassa "Vammalan rakentaminen vuoteen 1918" kerrotaan seuraavaa Ståhlströmistä ja Keinosesta:

"Maakauppias Carl Anton Ståhlström rakensi tontille kauppahuoneensa vuonna 1862. Hän kuoli vuonna 1870, ja sen jälkeen hänen leskensä piti kauppaa. Hän meni uudelleen naimsiin Benjamin Keinosen kanssa vuonna 1874. Keinonen jatkoi liikkeenpitoa vuoteen 1880, jolloin teki itsemurhan. Senjälkeen talo tuli Kokemäenjoen Lauttausyhdistyksen omistukseen. Entisestä liikerakennuksesta tuli uittopäälikön asunto ja tontille rakennettiin yhtiön tarpeisiin makasiineja ja hevostallit. Vuonna 1918 paloi päärakennus eli "Vinkkelipytinki"."

Eli kauppaliike sijaitsi Oluttehtaan naapurissa ja nykyisen Pilven tontilla!

Helenan nuorin lapsista, Martta sai 1909 maamiessseuran palkinnon käsitöistään ja myöhemmin hän mainosti Tyrviksessä käsitöitä ja pesulapalvelua:

Tyrvään Sanomat 13.4.1910.

Kaarle Anton kouluttautui maalariksi ja hän oli aluksi kisällinä. Hänet mainitaan itsellisenä maalarina viimeistään 1905. Hän maalasi Tyrväällä monien talojen seiniin koristemaalauksia, josta Pukstaavin verkkonäyttelyssä mainitaan seuraavaa:

"Uuden apteekin sisätilojen somistukseen osallistui Kalle Kallelainen, tyrvääläinen koristemaalari, kukkakauppias ja vitsiniekka. Hänen omintakeiset maisemapanoraamansa ja kattofriisinsä koristivat rakennusta niin seinillä, katonrajassa kuin ovenpäällisten kuvituksina. Kallelaisen maalaukset koristivat monien vammalalaistalojen seiniä, mutta rakennuskannan häviämisen myötä myös monet maalauskokonaisuudet ovat tuhoutuneet."

Samassa verkkonäyttelyssä on Kaarle Antonin taulukin nähtävänä.

Kuvassa Kalle Kallelaisen maalaama taulu, jossa tien vasemmassa reunassa on taloja. Oikealla puolella on harvaa metsää.

Kuva Pukstaavin verkkonäyttelystä.

Hän on myös maalannut Sammaljoen kirkon alttaritaulun nimeltä "Taivas". Taulun eteen on teki puisen krusifiksin Paavo Hakala.

Kaarle Ståhlströmistä löytyy kuva kirjasta "Kirjava kaupunki - tarinoita Vammalasta", 2002.

Kuva kirjasta "Kirjava kaupunki - tarinoita Vammalasta".
Marko Vesterbacka.

Kaarle Anton Ståhlström muutti nimensä vuonna 1935 ja hänestä tuli Kalle Kallelainen. Silloin hän oli jo titteliltään kukkakauppias. Ja sellaisena ihmiset hänet muistavat vieläkin; hauska vitsiniekka kukkakauppias. Laitetaan tähän nyt yksi tarina, joita löytyy lisää “Ninaina”, sano tyrvääläine -sivustolta:

Kalle Kallelainen eli 85-vuotiaaksi. Kauppalanjohtaja Leino Allinniemi tuli vanhainkotiin vanhusta tapaamaan ja huomautti, että Kalle näkyy tarvitsevan jo keppiä kävelyynsä. Kallelainen myönsi kepintarpeen, mutta selitti:
– Niin näissä käytävien kurvipaikoissa täytyy olla keppi varalta, jottei kovassa vauhdissa suistuisi päin seinää.

Näyttelijänäkin hän on ehtinyt häärätä:

Kalle Kallelainen oli harrastajanäyttelijä ja esitti kirjoittamaansa monologia ”Tyrvään Matami” toistasataa kertaa. Erinomainen draamantaju tuotti komedioita myös arjen keskellä. Kallelainen piti päänäyttämönään omaa kukkakauppansa ja pilaili siellä surutta asiakkaitten kustannuksella.

Vitsiniekka oli sanonut Tyrvään kirkon hautausmaastakin seuraavaa:

"Oli ollut puhetta hautausmaan kunnostamisesta. - Ei kannata, sanoi Kalle. - Kun tullee uusi kirkkoherra, nin se sannoo että ristit pois hautuumaalta ja luut pappilan kanoille, pikkupojaat tarttee pallokentän."

Ei tullut pallokenttää ja sinne päätyi myös Kalle. Kalle on haudattuna Tyrvään kirkon hautausmaalle isänsä, äitinsä ja sisarensa kanssa.

Karl Anton Ståhlström
* 11/7 1825 k. 29/5 1870
Helena Josefina Keinonen
* 1849 k. 1921
Karl Anton Ståhlström- Kallelainen
* 2/6. 1870 k. 14/11 1955
Impi Sofia Keinonen
18/1 1885 k. 27/5 1959

Lähteet:

Tyrvääläinen sukua harrastamassa

sunnuntaina, tammikuuta 03, 2016

Maalari Kalle Kallelainen

Lähteet:

1 kommentti: