Juna ja junarata on ollut merkittävä osa elämää suvussani. Lisäksi yksi tuttavani pohti mitä asemia mahtoikaan olla tuossa Tampereen ja Porin välillä. Ja vaikka kuinka mielelläni ne kaikki luettelisin ja poimisin niistä tietoja niin pitäydyn nyt kuitenkin vain Tampereen ja Huittisten väliseen rataosuuteen. Kyllä me siitä Poriinpäin ollaan kuljettu ja kuljetaan, mutta itselleni se ei ole niin tuttu väli kuin tämä nyt käsittelyssä oleva.
Muutama asemahan näistä on vielä käytössäkin. Ja väleihin on tullut pysäkkejä ja seisakkeita, joista osa on nyt vain hiekkakasana radan vieressä, jossakin saattaa olla vielä viitta ja osa on vain hämärä muisto. Jos ja kun olen käyttänyt väärin seisake-pysäkki-laituri paikkoja niin mielelläni korjaan ne tähän tekstiin! Olkaa hyvä ja laittakaa kommenttia niin korjaan oikein mielelläni! Myös muut tiedot ja korjaukset ovat tervetulleita!
Junan lähtiessä Tampereen asemalta oli ensimmäinen seisake Amuri. Ja tuossa vastapäätä on Särkänniemi. Seisake poistettiin käytöstä 1980-luvulla. Koskesta voimaa -sivustolla on lehtileike Amurin seisakkeesta.
Seuraavana on Pispala. Wikipedia tietää Pispalan pysäkistä (seisakkeesta?) että:
Lielahden asemalla on vielä asemarakennuskin. Lienee uusiokäytössä. Liikenne alkoi 15.5.1928 ja matkustajaliikenne on asemalta loppunut 28.5.1983.
Lielahden kohdalla junarata haarautuu Poriin ja Parkanoon päin. Me jatkamme Porin suuntaan. Tiätty.
Seuraavana on Epilän asema, joka on avattu 4.11.1895 ja matkustajaliikenne loppui sieltä 31.5.1981.
Edit! Kommentista:Epilä perustettiin 1896 aluksi laituriksi, muutettiin kahden vuoden päästä laiturivaihteeksi ja liikennepaikkarakennus valmistui 1918. Lielahden aseman valmistuttua Epilän merkitys väheni olemattomiin, ja jopa henkilöliikenne ehdittiin 1928 lakkauttaa, kunnes se avattiin uudestaan seisakevaihteeksi 1931. Henkilöliikenne päättyi Santalahden tavoin 1975 ja koko liikennepaikka lakkautettiin 1983.
Seuraavana oli Raholan seisake, joka on siinä Tesoman lähellä. Se on otettu käyttöön 15.7.1937 ja matkustajaliikenne loppui 29.5.1983. Nythän Tesomalle suunnitellaan raitiovaunuja, joten kiskoliikennettä saadaan sinnepäin takaisin. Hyvä!
Kalkkun pysäkki, jonka oli avattu liikenteelle 1.6.1896. Pysäkin nimi oli 1.1.1950 saakka Pitkäniemi. Matkustajaliikenne loppui Kalkusta 29.5.1983. Kalkun uusi pysäkkion otettu käyttöön muutettiin 3.6.1984. Se on kuitenkin enimmäkseen teollisuuden käytössä.
Edit! Kommentista: Kalkkuun ei ole 1984 avattu uutta pysäkkiä vaan siitä tehtiin liikennepaikan lakkauttamisen yhteydessä linjavaihde, eli ratalinjalla oleva vaihde Myllypuron pistoraiteille. Nyttemmin sen status on muuttunut liikennepaikaksi, jolla ei voida tehdä junakohtauksia (kohtausraiteen puuttuessa)
Sitten tuonne Nokian puolelle. Seuraavana on Välimaan seisake, joka on otettu käyttöön 1.6.1938 ja lakkautettu 23.5.1982. Seuraavana sijaitsee Vihnusjärven pysäkki, joka perustettiin 22.5.1932 ja lakkautettiin kokonaan 3.6.1984. Tämän jälkeen tulee Kaiskon pysäkki (laituri?), joka on perustettu 8.5.1906 ja lakautettu 1.12.1945. Seuraavana tuleekin Nahkola, joka oli perustettu 1.12.1945 ja lakkautettu 3.6.1984.
Näitä seuraa Nokian rautatieasema, joka perustettiin 4.11.1895. Asemalta henkilöliikenne lakkautettiin 31.5.1992, mutta avattiin uudelleen käyttöön 1.6.2003.Nyt Nokialle pääsee henkilöjunalla ja houkuttimena on myös seutulipulla matkustaminen Nokialta Tampereelle.
Seuraavana Nokian puolella tulevat pysäkit Harjuniitty, Haavisto, Jaakkola, Lukkila, sekä Knuutila. Nämä kaikki ovat jo poissa käytöstä.
Seuraavana on Siuron pysäkki, jossa nykyään vain tavarajunat pysähtyvät. Siurossa on ollut ainakin neljät kirkot, joten ei ollut mikään pikku asema! Tässä kuvassa lättähattu Siuron aseman kohdalla.
Entisen Suoniemen alueella olivat seuraavat seisakkeet: Kuloveden laiturivaihde sekä Kesäniemi, Leukaluut, Myrrä ja Aatami. Kuva löytyi Leukaluut pysäkistä.
Seuraavana pysäkkinä on Nohkua, joka myös on lakkautettu 3.6.1984.
Seuraavana löytyy Krouvi, joka myös on lakkautettu 3.6.1984.
Seuraavana on 4.11.1895 avattu Karkku. Asemarakennus on yksityisomistuksessa, mutta henkilöliikenne toimii edelleen. Siellä on ollut myös ainakin neljä kiskoparia eli saman verran kuin Siuron asemalla.
Karkussa oli Haunian ja Äijärin sesakkeet. Heinoon asema oli aikanaan Karkun kunnan toinen asema. Rakennus on vielä paikalla, mutta ratalinjaa on oikaistu ja asema on jäänyt sittemmin syrjään nykyisestä raiteesta.
Seuraavana tuli Mäenkylän seisake, joka poistettiin käytöstä 3.6.1984.
Sitten tultiin Tyrvään puolelle, jossa ensimmäisenä olivat seisakkeet Rautajoki ja Käki. Ne on poistettu käytöstä jo 60-luvulla.
Vammalan asema, joka avattiin 4.11.1895 ja oli ensin nimellä Tyrvää 1.6.1955 asti. Ja siitä lähtien se on ollut Vammalan asema. Sitä se on vieläkin, vaikka kunta on Sastamala. Kuva juhlajunasta 19.8.1995.
Seuraavana oli Liuhalan pysäkki, joka avattiin 1.6.1929 ja henkilöliikenne lopetettiin 1.6.1942.
Kiikan asema avattiin 4.11.1895 ja lakkautettiin 1.6.1987. Asemarakennus on vieläkin siinä Ruotsilan kartanon lähellä.
Kiikan puolella oli Meskalan pysäkki ja Perusyhtymän eli tiilitehtaan vaihde. Tiilitehtaalle kulki ihan omalaisensa juna, josta löytyy kuva asianharrastajien sivulta. Ja Kiikan tiilitehtaalla näkyy tehdyn Hervannan keskuksen tiilet! Aina oppii uutta.
Keikyän asemaa ei ole ollutkaan vaan se oli aina Äetsän asema. Se avattiin 1.10.1902 ja lakkautettiin matkustajaliikenteeltä 1.6.2003. Rakennus näytti olevan myynnissä 2012.
Keikyässä oli myös Kuukin pysäkki 1.6.1948 asti.
Huittisten seisake oli Karhi Kuukinmaassa, joka perustettiin 1.7.1959, mutta lakkautettiin 31.5.1964. Eli Huittisissakin on junat pysähtyneet! Nythän Huttisilla ei juna-asemaa ole ollenkaan!
Ja kun innostuu lukemaan tästä junareitistä, niin lisää juttuahan löytyy vaikka kuinka paljon.
Pirkanmaan Rautatieharrastajien Kerhon sivulla löytyy sanasto vuodelta 1957, jossa kerrotaan mitä eroa näillä asemilla, pysäkeillä ja seisakkeilla oli. Tässä koottuna nämä tärkeimmät:
Liikennepaikka = yhteinen nimitys asemalle, pysäkille, laiturivaihteelle, laiturille ja seisakkeelle.
Asema = asemapäällikön päällikkyyden alainen liikennepaikka, jossa on sivuraide tai -raiteita ja junanlähetyksestä huolehtii junanlähettäjä.
Laituri = miehitetty epäitsenäinen liikennepaikka, jossa ei ole sivuraidetta eikä junanlähettäjää.
Laiturivaihde = miehitetty epäitsenäinen liikennepaikka, jossa on sivuraide tai -raiteita, mutta ei junanlähettäjää.
Pysäkki = muun virkamiehen kuin asemapäällikön päällikkyyden alainen liikennepaikka, jossa on sivuraide tai -raiteita ja junanlähetyksestä huolehtii junanlähettäjä
Seisake = yksinomaan henkiliikenteelle avattu miehittämätön epäitsenäinen liikennepaikka.
Resiina, rautatieharrastajien oma lehti
Junaharrastajien keskustelupaikka
Liikennepaikat ja tietoja Tampere- Peipohja väliltä
Pirkanmaan Rautatieharrastajien Kerho
Valtion_rataverkko_15_6_2012.pdf, valtion rataverkosta (PDF)
VR:n svuilla kaukoliikenteen kartta Tampereen alueella
Väiski Savelan sivuilla on paljon junien kuvia.
Teemu Sirkiä kirjoittaa sivullaan:
"Vuoden 1981 aikataulut graafisena
Aikataulut ovat muuttuneet 20 vuoden kuluessa varsin paljon. Seisakkeita ja asemia on lakkautettu, junien määrää on karsittu ja henkilöliikenne on loppunut kokonaan joiltakin rataosilta. Entisajan liikennettä tietyllä rataosalla on helppo katsoa graafisesta aikataulusta, josta hahmottuu junien kulku junakohtauksineen helpommin kuin perinteisestä taulukkoesityksestä.
Aikataulut on piirretty tekemälläni ohjelmalla ja graafinen esitys on tallennettu PDF-tiedostoksi."
Vaikka kyseisiä sivuja ei ole päivitetty kahdeksaan vuoteen, on sivuilla tämän graafisen esityksen lisäksi myös mm ohjeita junien kuvaamiseen.
Tietenkin VR ja Suomen rautatiemuseo.
Ja eikun junailemaan!
*Muokattu kun osa kuvista ei sitten näkynytkään.
*Muokattu lisätty saadun kommentin tiedot kyseisiin kohtiin.
Junarata tuli Tampereelta Tyrväälle asti 1894 alkaen, kerran päivässä. Juna jatkoi matkaa Poriin asti, josta tietenkin paluumatkallakin pysättiin Tyrväällä. Tässä aikataulu Tyrvää Sanomista 1.1.1895:
Muutama asemahan näistä on vielä käytössäkin. Ja väleihin on tullut pysäkkejä ja seisakkeita, joista osa on nyt vain hiekkakasana radan vieressä, jossakin saattaa olla vielä viitta ja osa on vain hämärä muisto. Jos ja kun olen käyttänyt väärin seisake-pysäkki-laituri paikkoja niin mielelläni korjaan ne tähän tekstiin! Olkaa hyvä ja laittakaa kommenttia niin korjaan oikein mielelläni! Myös muut tiedot ja korjaukset ovat tervetulleita!
Junan lähtiessä Tampereen asemalta oli ensimmäinen seisake Amuri. Ja tuossa vastapäätä on Särkänniemi. Seisake poistettiin käytöstä 1980-luvulla. Koskesta voimaa -sivustolla on lehtileike Amurin seisakkeesta.
 | |
| Wikipedia Commons/ http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/8/8c/Amurin_seisake.JPG |
"Paikalla sijainnut arkkitehti Bruno Granholmin suunnittelema ja vuonna 1907 valmistunut liikennepaikkarakennus purettiin paikan lakkauttamisen jälkeen 1970-luvulla."Edit! Kommentista: Liikennepaikan nimi oli Santalahti. Pysäkkirakennus oli haulitehtaan itäpuolella, nyt sen paikalla on parkkipaikkaa ja Ratakatua. Santalahden status oli aluksi vaihde, sitten laiturivaihde 1907 Granholmin piirtämän rakennuksen valmistumisen jälkeen, miehityksen lakkauttamisen jälkeen 1968 alkaen seisakevaihde, kunnes henkilöliikenne päättyi 1975 ja loppuajan 1979 asti ilmeisesti vain vaihde.
Lielahden asemalla on vielä asemarakennuskin. Lienee uusiokäytössä. Liikenne alkoi 15.5.1928 ja matkustajaliikenne on asemalta loppunut 28.5.1983.
 |
| Wikipedia Commons http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/b/b0/Lielahden_rautatieasema.JPG |
Seuraavana on Epilän asema, joka on avattu 4.11.1895 ja matkustajaliikenne loppui sieltä 31.5.1981.
Edit! Kommentista:Epilä perustettiin 1896 aluksi laituriksi, muutettiin kahden vuoden päästä laiturivaihteeksi ja liikennepaikkarakennus valmistui 1918. Lielahden aseman valmistuttua Epilän merkitys väheni olemattomiin, ja jopa henkilöliikenne ehdittiin 1928 lakkauttaa, kunnes se avattiin uudestaan seisakevaihteeksi 1931. Henkilöliikenne päättyi Santalahden tavoin 1975 ja koko liikennepaikka lakkautettiin 1983.
Seuraavana oli Raholan seisake, joka on siinä Tesoman lähellä. Se on otettu käyttöön 15.7.1937 ja matkustajaliikenne loppui 29.5.1983. Nythän Tesomalle suunnitellaan raitiovaunuja, joten kiskoliikennettä saadaan sinnepäin takaisin. Hyvä!
Kalkkun pysäkki, jonka oli avattu liikenteelle 1.6.1896. Pysäkin nimi oli 1.1.1950 saakka Pitkäniemi. Matkustajaliikenne loppui Kalkusta 29.5.1983. Kalkun uusi pysäkki
Edit! Kommentista: Kalkkuun ei ole 1984 avattu uutta pysäkkiä vaan siitä tehtiin liikennepaikan lakkauttamisen yhteydessä linjavaihde, eli ratalinjalla oleva vaihde Myllypuron pistoraiteille. Nyttemmin sen status on muuttunut liikennepaikaksi, jolla ei voida tehdä junakohtauksia (kohtausraiteen puuttuessa)
Sitten tuonne Nokian puolelle. Seuraavana on Välimaan seisake, joka on otettu käyttöön 1.6.1938 ja lakkautettu 23.5.1982. Seuraavana sijaitsee Vihnusjärven pysäkki, joka perustettiin 22.5.1932 ja lakkautettiin kokonaan 3.6.1984. Tämän jälkeen tulee Kaiskon pysäkki (laituri?), joka on perustettu 8.5.1906 ja lakautettu 1.12.1945. Seuraavana tuleekin Nahkola, joka oli perustettu 1.12.1945 ja lakkautettu 3.6.1984.
Näitä seuraa Nokian rautatieasema, joka perustettiin 4.11.1895. Asemalta henkilöliikenne lakkautettiin 31.5.1992, mutta avattiin uudelleen käyttöön 1.6.2003.Nyt Nokialle pääsee henkilöjunalla ja houkuttimena on myös seutulipulla matkustaminen Nokialta Tampereelle.
 |
| Wikipedia Commons http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/6/66/Nokia_Railwaystation_Finland.jpg |
Seuraavana on Siuron pysäkki, jossa nykyään vain tavarajunat pysähtyvät. Siurossa on ollut ainakin neljät kirkot, joten ei ollut mikään pikku asema! Tässä kuvassa lättähattu Siuron aseman kohdalla.
Entisen Suoniemen alueella olivat seuraavat seisakkeet: Kuloveden laiturivaihde sekä Kesäniemi, Leukaluut, Myrrä ja Aatami. Kuva löytyi Leukaluut pysäkistä.
Seuraavana pysäkkinä on Nohkua, joka myös on lakkautettu 3.6.1984.
Seuraavana löytyy Krouvi, joka myös on lakkautettu 3.6.1984.
Seuraavana on 4.11.1895 avattu Karkku. Asemarakennus on yksityisomistuksessa, mutta henkilöliikenne toimii edelleen. Siellä on ollut myös ainakin neljä kiskoparia eli saman verran kuin Siuron asemalla.
 | |
| Wikipedia Commons http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/a/a3/Karkun_asema.jpg |
Seuraavana tuli Mäenkylän seisake, joka poistettiin käytöstä 3.6.1984.
Sitten tultiin Tyrvään puolelle, jossa ensimmäisenä olivat seisakkeet Rautajoki ja Käki. Ne on poistettu käytöstä jo 60-luvulla.
Vammalan asema, joka avattiin 4.11.1895 ja oli ensin nimellä Tyrvää 1.6.1955 asti. Ja siitä lähtien se on ollut Vammalan asema. Sitä se on vieläkin, vaikka kunta on Sastamala. Kuva juhlajunasta 19.8.1995.
Seuraavana oli Liuhalan pysäkki, joka avattiin 1.6.1929 ja henkilöliikenne lopetettiin 1.6.1942.
Kiikan asema avattiin 4.11.1895 ja lakkautettiin 1.6.1987. Asemarakennus on vieläkin siinä Ruotsilan kartanon lähellä.
Kiikan puolella oli Meskalan pysäkki ja Perusyhtymän eli tiilitehtaan vaihde. Tiilitehtaalle kulki ihan omalaisensa juna, josta löytyy kuva asianharrastajien sivulta. Ja Kiikan tiilitehtaalla näkyy tehdyn Hervannan keskuksen tiilet! Aina oppii uutta.
Keikyän asemaa ei ole ollutkaan vaan se oli aina Äetsän asema. Se avattiin 1.10.1902 ja lakkautettiin matkustajaliikenteeltä 1.6.2003. Rakennus näytti olevan myynnissä 2012.
Huittisten seisake oli Karhi Kuukinmaassa, joka perustettiin 1.7.1959, mutta lakkautettiin 31.5.1964. Eli Huittisissakin on junat pysähtyneet! Nythän Huttisilla ei juna-asemaa ole ollenkaan!
Ja kun innostuu lukemaan tästä junareitistä, niin lisää juttuahan löytyy vaikka kuinka paljon.
Pirkanmaan Rautatieharrastajien Kerhon sivulla löytyy sanasto vuodelta 1957, jossa kerrotaan mitä eroa näillä asemilla, pysäkeillä ja seisakkeilla oli. Tässä koottuna nämä tärkeimmät:
Liikennepaikka = yhteinen nimitys asemalle, pysäkille, laiturivaihteelle, laiturille ja seisakkeelle.
Asema = asemapäällikön päällikkyyden alainen liikennepaikka, jossa on sivuraide tai -raiteita ja junanlähetyksestä huolehtii junanlähettäjä.
Laituri = miehitetty epäitsenäinen liikennepaikka, jossa ei ole sivuraidetta eikä junanlähettäjää.
Laiturivaihde = miehitetty epäitsenäinen liikennepaikka, jossa on sivuraide tai -raiteita, mutta ei junanlähettäjää.
Pysäkki = muun virkamiehen kuin asemapäällikön päällikkyyden alainen liikennepaikka, jossa on sivuraide tai -raiteita ja junanlähetyksestä huolehtii junanlähettäjä
Seisake = yksinomaan henkiliikenteelle avattu miehittämätön epäitsenäinen liikennepaikka.
Lisätietoja ja lähteitä:
Suomen rautatiehistoriallinen seura ryResiina, rautatieharrastajien oma lehti
Junaharrastajien keskustelupaikka
Liikennepaikat ja tietoja Tampere- Peipohja väliltä
Pirkanmaan Rautatieharrastajien Kerho
Valtion_rataverkko_15_6_2012.pdf, valtion rataverkosta (PDF)
VR:n svuilla kaukoliikenteen kartta Tampereen alueella
Väiski Savelan sivuilla on paljon junien kuvia.
Teemu Sirkiä kirjoittaa sivullaan:
"Vuoden 1981 aikataulut graafisena
Aikataulut ovat muuttuneet 20 vuoden kuluessa varsin paljon. Seisakkeita ja asemia on lakkautettu, junien määrää on karsittu ja henkilöliikenne on loppunut kokonaan joiltakin rataosilta. Entisajan liikennettä tietyllä rataosalla on helppo katsoa graafisesta aikataulusta, josta hahmottuu junien kulku junakohtauksineen helpommin kuin perinteisestä taulukkoesityksestä.
Aikataulut on piirretty tekemälläni ohjelmalla ja graafinen esitys on tallennettu PDF-tiedostoksi."
Vaikka kyseisiä sivuja ei ole päivitetty kahdeksaan vuoteen, on sivuilla tämän graafisen esityksen lisäksi myös mm ohjeita junien kuvaamiseen.
Tietenkin VR ja Suomen rautatiemuseo.
Ja eikun junailemaan!
*Muokattu kun osa kuvista ei sitten näkynytkään.
*Muokattu lisätty saadun kommentin tiedot kyseisiin kohtiin.
Hyvä kirjoitus! Haluaisin kuitenkin asiantuntijana oikaista joitakin asioita.
VastaaPoistaPispala-nimistä liikennepaikkaa ei ole milloinkaan ollut, vaan liikennepaikan nimi oli Santalahti. Pysäkkirakennus oli haulitehtaan itäpuolella, nyt sen paikalla on parkkipaikkaa ja Ratakatua. Santalahden status oli aluksi vaihde, sitten laiturivaihde 1907 Granholmin piirtämän rakennuksen valmistumisen jälkeen, miehityksen lakkauttamisen jälkeen 1968 alkaen seisakevaihde, kunnes henkilöliikenne päättyi 1975 ja loppuajan 1979 asti ilmeisesti vain vaihde.
Epilä perustettiin 1896 aluksi laituriksi, muutettiin kahden vuoden päästä laiturivaihteeksi ja liikennepaikkarakennus valmistui 1918. Lielahden aseman valmistuttua Epilän merkitys väheni olemattomiin, ja jopa henkilöliikenne ehdittiin 1928 lakkauttaa, kunnes se avattiin uudestaan seisakevaihteeksi 1931. Henkilöliikenne päättyi Santalahden tavoin 1975 ja koko liikennepaikka lakkautettiin 1983.
Raholan seisakkeen tilalle aiotaan avata ehkä jo lähivuosina uusi Tesoman seisake, kun aluetta täydennysrakennetaan voimakkaasti. Ratikka tulee myöhemmin, jos kaupunginvaltuusto päättää viisaasti, että ratikka tulee Pispalan valtatielle.
Kalkkuun ei ole 1984 avattu uutta pysäkkiä vaan siitä tehtiin liikennepaikan lakkauttamisen yhteydessä linjavaihde, eli ratalinjalla oleva vaihde Myllypuron pistoraiteille. Nyttemmin sen status on muuttunut liikennepaikaksi, jolla ei voida tehdä junakohtauksia (kohtausraiteen puuttuessa)
Kiitos paljon korjauksista ja lisätiedoista!
VastaaPoista