Maanmittaushallituksen uudistusarkisto

Tänään on Antin nimipäivä. Onnea!

Oma sukuni on kiitettävästi käyttänyt sitä nimeä, enkä itsekään sitä jälkikasvulta halunnut poisjättää, vaan siellä se komeilee pojalla yhtenä nimenä muistuttamassa niistä 30 muusta suvun Antista.

Noh isoisoisästä Antista puheenollen katselin Digitaaliarkiston viikon sisällä digitoituja tiedostoja ja siellä oli jälleen tullut Kiikasta tiedostoja. Nyt oli ilmestynyt karttoja

Maanmittaushallituksen, Uudistusarkiston, Uudistuskartat ja -asiakirjat, Sarja:
A Turun ja Porin lääni ja Sarja: Kiikka.

Ja kuinka ollakkaan  sieltä löytyi tiedot torpasta, josta kerroin aiemmin. Antin poika eli isoisäni Herman osti siis torpan omakseen Suutarilta vuonna 1919. Ja sen lisäksi että tässä olisi ollut pelkkä kartta löytyi sieltä muutakin!

Mutta ensimmäiseksi piti katsoa kartasta että kuinka tuo minun muistamani alue kartalle asettuu. 

Peltoja, niittyjä ja metsää ympäröivät muiden omistamat metsät. Huittisten kuntaraja oli myös tontinrajana. Myöhemmin tämä oli Keikyän ja Kiikan kuntarajaa.

Kartan jälkeen seuraa jaon toimitus. "Pöytäkirja vuokra-alueiden lohkomisesta.." Pöytäkirja kertoo ketkä oliat paikalla, miten alueita jaettiin, mitä kukakin maasta maksoi ja mitkä tilojen nimiksi tulivat. Pöytäkirjan perässä on lohkomiskirja, jossa ovat omissa sarakkeissaan jakomerkki, kuvionnumero, selitys, jyväarvo 100 markoissa, ala hehtaaria, jyvitys arvoa smk ja p, yhteensä hehtaarit ja jyvitysarvo, sekä joutomaata hehtaaria. Taulukossa on lueteltuna kunkin lohkomisen osuudet. 

"Sato niminen tila, jonka on ostanut torppari Herman Sato, on saanut yhden palstan, jossa on:"

Sitten onkin lueteltu pelto, ala hehtaareina, välissä on tontti:

Kuvion numero: 44, Tontti, Sato, Jyväarvo sadoissa markoissa: 4, ala ha: 0.110, jyvitysarvo mk: 44,-

Sitten on niittyjä, varsinaista metsämaata kangasmetsää ja kivinen maa, sekä rahkasuo. Kaikki yhteensä n. 18 ha ja arvo 5140 mk 50p. Nykyrahaksi muutettuna se olisi 1958,01645 euroa.

Viimeisellä sivulla on tilojen maakirjaosuudet ja manttaalit. Suutarin talon maakirjaosuus on 0.7470 ja sitä vastaava manttaali on 0.3735. Saton tilan maakirjaosuus on 0.0690 osaa ja vastaa 0.0345 manttaalia. 

Muut tässä samassa yhteydessä muodostetut tilat ovat Kallio, Ruusi ja Kiviniemi.

Rääkkäystapauksen tuomio

Enok Manasse Suuriniemi oli syntynyt 1.3.1860 Ikaalisten Kilvakkalassa Maria Sophia ja Mannisen torppari Juha Juhapoika Mannisen kolmanneksi lapseksi. Isä kuoli jo 1867, jättäen äidin selviämään neljän pienen lapsen kanssa. Lapsista kuoli vuoden loppupuolella puolivuotiaana Ivar.

Maria Sophia oli miehensä kuoleman jälkeen itsellisenä Kilvakkalan kylässä. Mitä hän teki elannokseen en osaa sanoa. 1873 Maria Sophia sai äpärälapsen Hilda Pauliinan ja sakkoja salavuoteudesta. Maria Sophia oli itsekin äitinsä Caisan äpärälapsi. Hilda Pauliina sai myös 1897 äpärälapsen. Sitkeitä naisia sanoisin.

Enok Manasse sai ensimmäisen tuomionsa 1884:

"Första resan olaflig bränvinstillaering och första resan oloflig bränvinsförsäljningen."
Ensimmäisen kerran laittomasta viinanpoltosta ja ensimmäisen kerran laittomasta viinanmyynnistä.

Rangaistus oli:

"Bötfäld för bränvinstillverkningen till 150. mark och för för säljningen till 120. mark."
Sakkona viinanvalmistamisesta 150 markkaa ja myynnistä 120 markkaa.

Saman vuoden syyskäräjillä Enok oli taas tuomiolla:

"Andra resan oloflig tillverkning af bränvin."

Toinen kerta laiton paloviinan valmistus.

Ja taas tuli sakkoja:

"Bötfälld till 300 mark."
Sakotettu 300 markkaa.

Helmikuun 1885 käräjillä Enok oli jälleen esillä:

"Andra resan fylleri, denna gång i folk samling samt oanständigt förhållande i tingestad."
Toinen kerta humalassa,tällä kertaa väkijoukossa sekä sopimaton käytös käräjäkaupungissa.

Ja taas tuli sakkoja mutta nyt jo mätkäistiin isompikin rangaistus:

"Fäld att böta. för fylleriet 36 mark, hvarjemte Enoch Manasse Johansson är dömt att för sin berörda oanständig förhållande hållas en månad i fängelse."
Tuomittu sakkoa juopottelusta 36 mk, jonka ohessa, Enoch Manasse Johansson on tuomittu hänen mainitusta sopimattomasta käytöksestään pidettäväksi yksi kuukausi vankilassa.

Sitä seurasikin vähän pidempi tuomioton kausi, kunnes 1887 Enok oli jälleen käräjillä:

"Häktade Inhyseskarlen Enoch Manasse Johansson Suuriniemi, från Kilvakkala by i Ikalis socken. "
"Mishandel å person."
Vangittu itsellismies Enoch Manasse Juhanpoika Suuriniemi, Kilvakkalan kylästä Ikaalisten pitäjästä.
Henkilön pahoinpitely.

Tuomioksi tuli:

"Dömd att hållas ett år i tutkhus."
Tuomittu pidettäväksi vuoden kuritushuoneessa.

Sanomia Turusta no 102 5.5.1887 kertoo tapahtumasta seuraavaa:

Uhri, Kilvakkalan Uurasjärven Holmalasta Ida Karolina Kustaantytär (s. 2.5.1846) selvisi ja menehtyi vasta 1896. Muutenhan tuomio olisi ollut vielä ankarampi.

Enok Manasse eli tuomionsa jälkeen Kilvakkalassa. Hän oli Rajamäen torpparina ja myöhemmin entisenä torpparina.

Carolina Antintyttären ja Benjamin Matinpojan lapset

Karolina Antintytär syntyi 12.6.1825 Kiikassa Mielaaniemen kylässä Jysiön torpassa Antti Gabrielinpojan ja Ester Matintyttären viidentenä lapsena. Karolinan sisaruksista kuolivat kaikki muut paitsi Ester Antintytär pienenä lapsena. Esterkin kuoli jo 28 vuotiaana hermokuumeeseen. Karolina työskenteli kotona, sillä torpassa kyllä töitä riitti. 

Torppaan tuli rengiksi Benjamin Matinpoika Tyrväältä veljensä Christian Matinpojan kanssa. He olivat Tyrväältä Roismalasta Taipalen torpparin toisesta avioliitosta. 

Karolina ja Benjamin vihittiin 10.1.1841 Kiikassa ja asettuivat Jysiön torppaan. Benjaminista tuli taloon uusi isäntä Antti Gabrielinpojan jäädessä taloon vanhaksi isännäksi. Benjamin kuoli Jysiön isäntänä 1.6.1862, jolloin vaimo Karolina jäi lasten ja vanhan isänsä kanssa taloa hoitamaan. Vanhaisäntä Antti Gabrielinpoika kuoli 2.4.1863, jättäen Karolinan yksin huolehtimaan torpasta.

Karolina meni uudelleen naimisiin Karkusta Väkisen talosta tulleen Antti Juhanpojan kanssa 18.7.1863. Antista tuli taloon uusi isäntä. Karolina ja Antti muuttivat 8.6.1864 Jysiöstä Tyrväälle Ekon kylään Lehtimäen torppaan. Karolina kuoli Tyrväällä 6.6.1867.

Antti meni uudelleen naimisiin 27.12.1870 Wilhelmina Kallentyttären kanssa. He muuttivat kaksin Vesilahdelle Narvan Pouruun. Carolinan ja Benjaminin Tyrväälle Carolinan ja Antin kanssa muuttaneet lapset jäivät Tyrväälle.

Ensimmäinen ja vanhin lapsista Hilma Karolina syntyi 23.7.1843 Kiikassa Mielaniemen kylässä Jysiön torpassa. Hilma vihittiin Fredrik Johanssonin kanssa 20.4.1863 vain muutamaa päivää isoisän Antin kuoleman jälkeen. Hilma ja Fredrik muuttivat Tyrväälle 20.12.1863 Soinilan kylään Peuraniemen torppaan. Sieltä perhe muutti Huittisiin Haaviston torppaan. He saivat yhteensä 10 lasta.

Vanhin poika Johan Benjamin syntyi 29.1.1846. Hän oli renkinä Tyrvään Kaltsilassa Uusikylän Priikillä. Johan Benjamin meni naimisiin itsellisen lesken Eva Josefa Joelintyttären (s. 7.3.1843 Tyrvää) kanssa 5.7.1868. Eva Josefalla oli kaksi lasta ensimmäisestä avioliitosta Erland Jaakonpojan kanssa. Yhteisiä lapsia he saivat viisi, joista kaksi kuoli ennen kuin perhe muutti Tampereelle 1882.

Seuraavaksi syntyneet lapset kuolivat Kiikassa Jysiön torpassa jo 1-3 vuotiaina ja yksi 8-vuotiaana.

Toiseksi nuorin lapsista oli Kalle Fabian s. 20.1.1857. Hän lähti Tyrvään Tapialan Marttilan kylän Qvistin torppaan rengiksi. Sieltä hän lähtei Ketolan Wehmaan kylän Mullilahden ja Lahden torpan rengiksi. Sieltä Kalle Fabian siirtyi Nuupalaan Yli-Svännin palkolliseksi. Nuupalassa Kalle Fabian vihittiin Kaisa Lisa Vilhontytär Nordlundin (s. 15.10.1853) kanssa. Heille syntyi Tyrväällä yksi poika Karl Fabian (s. 23.10.1878). Kalle Fabian ja Kaisa Liisa muuttivat Hämeenkyröön 11.11.1878.

Nuorin lapsista oli Emma joka syntyi kiikassa 5.2.1860. Hän muutti myös äitinsä ja isäpuolensa kanssa Tyrväälle. Hän oli 11-vuotias isäpuolen muutettua Vesilahdelle. Hän oli entisen rengin tyttärenä Kaltsilassa Hannulan eli Mullin talossa. Sieltä hän siirtyi Tyrväänkylän Santamäen torpan ja Tapialan Marttilan kylän Hiedanmaan torpan kautta Wehmaan kylän Nisun talon palkolliseksi ja Pohjalan rusthollin piiaksi. Sieltä Emma muutti takaisin Kiikkaan 26.1.1882 piiaksi Mielanniemen Eskolaan. Siellä ollessaan Emma meni naimisiin 20.8.1882 Akseli Alfred Villenpojan kanssa, joka oli Karkun Heinoisten Yli Ellilästä. Samana päivänä Emma otti muuttokirjan Karkkuun. Nuoripari asettui Karkun Heinoon Yli Ellilään, jossa Akseli oli renkinä. Sieltä he siirtyivät Kosken Äijärvelle, jossa Akseli oli jyvärenkinä. Pariskunnalla oli kaksi lasta, joista nuorempi lapsi kuoli imeväisenä. Perhe muutti 27.10.1885 Pirkkalaan.

Maataloustiedustelu

Hämeenlinnan Maakunta-arkistoon siirrettiin keväällä materiaalia Helsingistä. Kevään sukututkimusillassa Hämeenlinnan Sukututkimusseuran puheenjohtaja Mervi Lampi kertoi mitä kaikkea tänne siirretään. Yksi arkisto on maataloustiedustelut joita tehtiin useina vuosina. Ja pitihän niitä sitten päästä katsomaan. Vähän erilaista materiaalia välillä.

Eikun tiskille, lupalapun täyttö ja perusteluina isoisän ja mummon maatilan tietojen katselu.

Aineisto: 

Maataloushallitus, (Yleisten maatalouslakentojen alkuaineisto,) Maataloustiedustelu 1929-30,

Turun ja porin lääni, Kiikka Ha 704

Ajattelin aloittaa varmasta vuodesta. Ja lupa heltisi heti tiskillä. En juuri muuta ehtinyt kuin koneeni virittää kun eteeni tuli kotelollinen Kiikan lomakkeita. koska materiaali on näinkin uutta en saanut valokuvata. Pöh.

Lomakkeet oli jaoteltu tilan koon mukaan. Muutamaa isompaa tilallista vilkaisin jotta pysytin vertaamaan tietoja ja määriä joita lomakkeissa kerrottiin. Ja viimein osui käteeni lomake jossa komeili sukunimi Sato.

Lomake oli kaksipuoleinen valmiiksi painettu, johon haltija tai tietojen kerääjä oli kirjannut tiedot. Tietoja oli monenlaisia. Lomake alkoi perustiedoilla viljelmästä:

Tiedustelupiiri Teukkulan       Viljelmän juokseva numero: 25

Yleinen Maataloustiedustelu vv. 1929-30

Tiedot: Sato     -nimiseltä viljelmältä 1)

Kilpijoen kylässä, Kiikan kunnassa, Turun ja Porin läänissä.

Its. Viljelmän laatu 2): 25 päivä Lokakuuta 1919 itsenäistynyt torppa

Viljelmän haltijan nimi 3): Herman Sato

Viljelmän haltijan ammatti 4): Maanviljeliä

Eli tästä sain päivämäärän jolloin torppa on ostettu omaksi! Yllättäviä tietoja voi tulla vaikka mistä vastaan. Ja juu, "Maanviljeliä..."

En ala luettelemaan mitä kaikkia tietoja kirjasin, mutta listaan otsikot. Ne kertovat mitä tietoja näistä saa:

- Viljelmän omassa nautinnassa olevat tilusalat.
- Puu- ja kasvitarha.
- Uudisviljelykset.
- Luonnonniityt.
- Maidon, voin ja munain tuotanto.
- Salaojitus.
- Lannanhoito.
- Väkilannotteiden ja maanparannusaineiden käyttö.
- Peltoalan käyttö kesällä 1929  (tuleentuneena korjattavaksi ja mitä oli viljelty, heinällä rehuksi korjattuna, laitumena, vihantarehulla, juurikasveilla, perunalla, pellavalla, muilla kasveilla, muu peltoala ja koko peltoala)

- Kotieläimet 1.9.1929 ja 1.1.1930

- Maatalouskoneita

Ja lopuksi "Annetut tiedot vakuuttavat oikeiksi Herman Sato, Viljelmän haltija ja K. Tanni, Tietojen kerääjä." Molemmat allekirjoituksillaan.

Tämä aineisto antoi uutta tietoa, sekä tietoa mitä kaikkea tilalla viljeltiin, sekä elikoiden määrästä. Mummon yksi kana oli ehkä enemmän surullinen kuin se maatalouskone, joka oli käsivarainen Lakta-merkkinen separaattori. Ennen tätä en tiennyt mitä kaikkea tilalla oli viljelty. Tämän aineiston lukeminen ja siihen sitten päälle tuo kansanrunousarkiston materiaali niin pientilallisen arki alkoi hahmottumaan. Suosittelen aineistoon tutustumista.